Ei sentään mitään lukuennätysyritystä

Ei, en ole yrittämässä mitään lukuennätystä eikä ole mitään "pakko lukea enemmän kirjoja tänä vuonna kuin viime vuonna" tai "pakko lukea enemmän tai ainakin yhtä paljon kirjoja kuin nopeimmat ja ahkerimmat lukijat". 
Niin kuin Sartsa sanoi; lukeminen ei ole mikään kilpailu.

Miksi Pöllön kirjamaailmassa on sitten nyt yhtäkkiä ja näin peräperää monta kirjaa? 

Se jonka laskin varsinaisesti vuoden ensimmäiseksi kirjaksi, oli sen verran ohut, että tuli luetuksi yhdessä illassa. 
Eilen käytin lähes koko päivän lukemiseen; kahvinkeittotaukoja lukuun ottamatta istuin nenä kirjassa. 

Muut tämän alkuvuoden kirjat ovat olleet keskeneräisiä kirjoja, jotka olen aloittanut viime vuoden puolella. 
Kirjojen kanssa on sama juttu kuin neuleiden kanssa: niitä on aina monta kesken. Jokaiselle kirjalle on paikkansa ja tarpeensa, ihan niin kuin keskeneräisillä neuleillakin. 

Nyt odottelen taas yhtä varausta kirjastosta ja sillä aikaa koetan lukea ja kuunnella keskeneräisiä kirjoja loppuun. Tai ottaa jonkun muun kotona odottavan kirjan luettavaksi 😉

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun tulit käymään! Jätä joku merkki itsestäsi, mielellään jotain mukavaa :) En ole mikään kirja-arvostelija, kerron vain tykkäsinkö minä kirjasta vai en ja jos tunnen sinut, saatan osata sanoa, tykkäisitkö sinä :)