Veera Vaahtera: Vedet silmissä

 Celiassa jo jonkun aikaan loppuun kuuntelemista odotellut Veera Vaahteran Vedet silmissä tuli kuunneltua loppuun pari iltaa sitten kortteja ommellessa.

Kun Jenna saa puhelun poliisilta, joka esittäytyy Petri Myllyseksi, hän ei tahdo uskoa puhelua todeksi, vaan epäilee sitä poikaystävänsä pilasoitoksi. 
Joo joo, olisit keksinyt hiukan omaperäisemmän nimen kuin Metri Pyllynen.. Poliisin selvästi loukkaantuessa ja kehottaessa Jennaa soittamaan kaupungin poliisilaitoksen vaihteeseen ja pyytämään yhdistämään komisario Petri Myllyselle, Jenna ymmärtää tilanteen vakavuuden.

Kasper. Jennan veli, on löydetty kuolleena, hän on riistänyt hengen itseltään. 
Jennan ja Kasperin perhe, koko suku, voisi kai sanoa syrjäytynyt. Alkoholismia. Mielenterveysongelmia.

Miten voi naurattaa muita kun oma elämä itkettää? Veljen kuolema, sitoutumiskammoinen poikaystävä - siinä materiaalia stand up keikoille.

Kasper oli testamentannut mummon sisaruksille jättämän talon Jennalle ja Ellikselle; entiselle tyttöystävälleen ja sisarusten lapsuudenystävälle. 
Talo päätetään myydä pienen pintaremontin jälkeen, mutta viikkojen yhdessä asumisen ja remontin tekemisen jälkeen Jenna alkaa löytää elämän raiteet uudelleen.



Tämä Vaahteran kirja ei ollut aikaisempien kirjojen lailla samalla tavalla hilpeä ja kepeä kun tähän asti kuuntelemani. Johtui varmasti aiheesta joka toi viime kesän muistot liian lähelle tai sitten näissäkin on käynyt samoin kuin kirjoitin edellisessä päivityksessä Colganin kanssa: lukenut/kuunnellut liikaa samalta kirjailijalta saman tyylistä tekstiä. 

Pidetään siis paussia - tosin taitaa olla nämä kirjat nyt kuunneltu tältä erää muutenkin ja seuraavia voi odotella rauhassa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun tulit käymään! Jätä joku merkki itsestäsi, mielellään jotain mukavaa :) En ole mikään kirja-arvostelija, kerron vain tykkäsinkö minä kirjasta vai en ja jos tunnen sinut, saatan osata sanoa, tykkäisitkö sinä :)