Liina Putkosen Kielokoski -sarjan toinen osa Varastettujen hetkien puutarha alkaa Aina Varjorannan edesmenneen äidin, Elin Varjorannan juristin, Amalian saapumisesta Kielokoskelle Ainan luo. Mukanaan suuri pääsiäismuna ja nippu Elinille saapuneita kirjeitä.
Yksi kirjeistä on tullut Italiasta, allekirjoituksena I. Kirjeessä pyydetään selvittämään Kielokosken 60-luvun tapahtumia, tragediaa josta syytettiin vääriä henkilöitä. Elin ei koskaan ehtinyt saada kirjettä eikä selvittää tapahtumia, mutta selvittäisikö Aina?
Selviäisikö nyt ensimmäisessä osassa mainitun pienen Emilien kohtalo - miten ja mihin pieni tyttö kuoli?
Aina kirjoitti kuoressa olleeseen osoitteeseen kirjeen, mutta ei koskaan saanut vastausta. Sen sijaan Liljeforsien kartanon mailta löytyi talvipuutarha ja yllättäen Aina kohtasi siellä myös Carlon, setänsä.
Tarina avautuu pala palalta, myös kartanon patruunan vaimon Mona Liljeforsin kohtalo - miksi hänen nimeään ei löydy sukuhaudasta.
Ainan ja Maunon välit ovat hauraat kuin silkkilanka - Aina tekee väärin kaiken mikä liittyy Paavoon, Maunon poikaan. Viimeinen pisara Ainalle oli Maunon vaimon Emman ilmestyminen juhannusjuhliin, ilman ennakkovaroitusta.
Aina pakkaa tavaransa ja lähtee Amalian sijasta Italiaan Veronaan kustannusyhtiö Sognon asioita hoitamaan ja sen jälkeen tapaamaan Carloa ja uusia perheenjäseniään: isoisäänsä ja isoäitiään.
Vanha valokuva ja värssykirja mukanaan Aina saa selville paljon asioita Liljeforsien historiasta - mutta ei vastauksia Carlolta. Miksi hän käyttäytyy niin kuin käyttäytyy?
Jälleen kerran alun pienen takkuisuuden jälkeen kirjan lukemista ei voinut jättää kesken ja pari sateista päivää sujuivat kirjan parissa enemmän kuin viihdyttävästi.
Lainaukset Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamielestä, Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän Haru, eräs saari, sekä Edit Södergranin ja Eeva Kilven runoista on poimittu ja ripoteltu mielestäni oikeisiin kohtiin.
Jos et ole lukenut Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieltä - suosittelen.
Haru, eräs saari - menee omalle Lukemattomien listalle.
Kielokoski -sarjan seuraava osa Hiljaisten tarinoiden tupa ilmestyy syksyllä 2024 ja on jo kirjastossa varauksessa.
Tämä odottaa kirjaston varauksissa. En todellakaan ole ainoa joka kirjaa jonottaa. Vieläkin varausnumeroni on kahdenkymmenen paremmalla puolella. Ykkösosaan suhtauduin hieman kaksijakoisesti. Toisaalta tykkäsin, mutta salainen puutarha-osuus oli hieman väkiste liitetyn tuntuinen italialaisineen. Kirjassa mainittu Kultasiskot-satu oli pakko lainata kirjastosta 😏
VastaaPoistaEn tullut tosissani ajatelleeksikaan, että Kultasiskot -satu on todella olemassa, jäi näköjään ykkösosan lainaukset ja lähteet lukematta. Kiitos, kun valistit pölkkypäätä!
Poista