Keigo Higashino: Pahan asialla

 Keigo Higashinon Pahan asialla on kirjailijan kolmas suomennettu dekkari, joka ei ole aikaisemmin suomennettua Galileo -sarjaa (Uskollinen naapuri ja Myrkyllinen liitto).

Odotukset pohjautuivat liikaa aiemmin luettujen Galileo-sarjan kirjoihin, enkä oikein tahtonut saada otetta tarinasta. Luin 2-4 sivua ja keksin jotain muuta tekemistä, katsoin tv:tä, otin torkut - ja jatkoin lukemista. 

Entiset koulutoverit, Nonoguchi ja Hidaka, molemmat kirjailijoita, tapaavat vielä ennen kuin Hidaka vaimoineen muuttaa Kanadaan. Hyvän matkan toivotukset ja muut tavanomaisuudet, Nonoguchi lähtee kotiinsa, jossa hän tapaa oman kustannustoimittajansa kirjoittamansa lastenkirjan tiimoilta. 
Vierailun aikana Hidaka soittaa Nonoguchille ja pyytää käymään. Vai..?
Nonoguchin saavuttua illalla sovittuun aikaan Hidakojen talojen, se on pimeänä, ovet lukossa eikä kukaan tule avaamaan ovea. Nonoguchi soittaa vaimo Rielle, jonka tietää olevan jo hotellissa ja yhdessä he menevät asuntoon ja löytävät Hidakan kuolleena.

Rikosta alkaa selvittämään Nonoguchin entinen kollega opettaja ajoilta, etsivä Kaga.

Kirjassa on 9 lukua: Osamu Nonoguchin muistiinpanoja ja Etsivä Kagan mietteitä. Loppupuolella Entisten koulukavereiden haastatteluita, Etsivä Kagan muisteluita ja Etsivä Kagan ratkaisu. 

Onko kirjan alussa esiintyvällä kissaansa etsivällä naisella mitään osaa tai tekemistä tapahtumissa? 

Kuten kerroin, kirjan lukeminen oli vähän töksähtelevää ja johtui pitkältikin siitä, että samoja asioita toisteltiin moneen kertaan. Ei vain kahta kertaa, vaan kolmeen tai neljään kertaan - oikeastaan samat asiat käytiin läpi joka luvussa ja syyllinen selvisi aika pian. Samoin motiivi, jota etsivä Kaga syylliseltä tiukkasi - hän kun ei sitä suostunut sanomaan.

Loppua kohti kirja kuitenkin muuttui, hmm, "luettavammaksi", tarkoitan sitä, että maltoin lukea kirjaa pidempään yhteen menoon eikä samassa huoneessa ollut televisio enää häirinnyt lukemista (Viiden uutiset tms. eivät olleet mielenkiintoisempia..)

Higashinolta on aiemmin suomennettu myös ns. palapeliromaani Namiyan puodin ihmeet, joka ei ole varsinainen dekkari lainkaan, vaikka rosvoja ja poliiseja siinäkin on. (Kirjan lukeminen jäi kesken, joten on otettava uudelleen käsittelyyn).

Tähdet ⭐⭐⭐⭐

Teksti: Keigo Higashino
Suomentanut: Raisa Porrasmaa
Kustantaja: Punainen Silakka 2024
Sivuja: 236 s.