Joidenkin joulu loppuu loppiaiseen ja minä ehdin juuri ja juuri lukea viimeisen jouluromaanin loppiaisena; Jenny Colganin Koti pikkusaarella -sarjan neljännen romaanin Joulu unelmien kartanohotellissa.
Colton Rogersin Muren saarelle rakennuttama hotelli Murikka pitäisi saada avattua, mutta leskeksi jäänyt Fintan ei pysty, eikä halua tehdä asialle mitään.
Hänen sisarensa Flora yrittää auttaa parhaansa mukaan, samalla kun tuntee olevansa huono äiti pienelle Douglasille. Lapsena sijaiskodista toiseen heitelty Joel huolehtii pojastaan mielellään eikä syyllistä Floraa valtavasta työmäärästä.
Murikan keittiöön on saatava henkilökuntaa. Kesäkeittiön tytöistä Isla siirtyy Murikkaan, Fintan käy mantereella työnvälityksessä ja sieltä keittiömestariksi värvätään Gaspard.
Joel puolestaan auttaa norjalaista ystäväänsä ja niin keittiöön saadaan apulaiseksi Konstantin - nuori mies, joka ei ole elämänsä päivänä tehnyt töitä.
Keittö on kaaoksessa, ainoa joka mitään osaa tehdä on Gaspard - ja Isla tietenkin leipoa, mutta kelpaako se Gaspardille?
Kesäkeittiöön jääneellä Ionalla on paljon ideoita, joista yksi on tietenkin sosiaalinen media, jossa Kesäkeittiön lisäksi myös hotellin tulisi näkyä. Koska hotellissa kaikki on valmiina, voidaan tarjota aterioita, ennen varsinaisia avajaisia.
Kaikki ei aina suju ihan suunnitellusti: juuri kun ruokia tuodaan saliin, Konstantinin koira juoksee henkilökunnan jalkoihin kaataen heidät ja kuin dominoefektinä kaatuu pöytä.. Ja kuinka sattuukaan, Iona kuvaa kaiken videolle ja jakaa videon illalla sosiaalisessa mediassa.
Seuraavana päivänä Murikka on ensin Britannian huonoin hotelli ja pian Maailman huonoin hotelli..
Colton on testamentissaan jättänyt rahaa jouluvaloihin Muren saarelle ja tehtävän Joelin hoidettavaksi, mutta joulu on jo ihan nurkan takana eikä valoja ole vieläkään. Eikä niitä saa enää mistään. Ei mistään.
Ellei sitten.. Konstantin tarjoaa apuaan ja Murelle saadaan jotain sellaista, mitä ei varmasti ole muualla.
Siitäkin saadaan vielä riitaa aikaiseksi, mutta Muren asukkaat asettuvat yhteen rintamaan omansa puolesta.
Saaren pidetty lääkäri Saif saa jälleen kerran kutsun sisäasiainministeriöön. Joko hänen vaimonsa nyt on löydetty?
Pidän Jenny Colganin tavasta kuvata tarinoiden henkilöitä, maailmaa jossa he elävät, asuvat ja työskentelevät. Rakastavat ja riitelevät ja sopivat. Elävät arkea.
Tässä Koti pikkusaarella -sarjassa jäin kirjan loputtua vielä hetkeksi Muren saarelle.
Tähdet:
⭐⭐⭐⭐⭐
Teksti: Jenny Colgan
Suomentanut: Paula Takio
Kustantaja: Gummerus 2024
370 s.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun tulit käymään! Jätä joku merkki itsestäsi, mielellään jotain mukavaa :) En ole mikään kirja-arvostelija, kerron vain tykkäsinkö minä kirjasta vai en ja jos tunnen sinut, saatan osata sanoa, tykkäisitkö sinä :)