Aikuisten on joskus hyvä lukea lastenkirjoja ja sen kautta palata lapsuuteen. Ja kukapa mukaan meidät veisi takaisin lapsuuteen kuin Astrid Lindgren.
Kukapa ei muistaisi Peppi Pitkätossua, Vaahteramäen Eemeliä, Katto-Kassista, Ronja Ryövärintytärtä, Marikkia ja Melukylän lapsia.
Yhden hänen hienoimmista kirjoistaan luin vasta, kun sain sen ystävältäni 50-vuotislahjaksi: Mio, poikani Mio.
Tällä kertaa otin kirjastosta Lindgrenin kirjoittaman ja Hans Arnoldin kuvittaman ohuen kuvakirjan Kultasiskoni.
Miksikö juuri tuon kirjan? En ollut tuosta lyhyestä sadusta kuullutkaan, ennen kuin luin Liina Putkosen kirjan Varastettujen hetkien puutarha (siitä päivitys jonkin aikaa sitten 😊). Putkosen kirjassa tämä Kultasiskoni -kirja mainittiin ja kirjan tarinaakin löyhästi sivuttiin, nyt sen huomaan kun olen satukirjan lukenut.
Liisa kertoo, että hänellä on kaksoissisko, josta kukaan ei tiedä. Ei edes äiti, sillä sisko juoksi heti synnyttyään ulos ja kauas puutarhaan, ruusupensaan alle. Kukaan muu kuin Liisa ei tiennyt hänestä. Siskon nimi on Ylva-Lii - ei siis mikään Kati tai Jaana tai muu tavallinen. Kaunis Ylva-Lii.
Ylva-Li asui Kultaisessa salissa, jonne pääsi ruusupensaan, Salikonin, alla olevasta aukosta. Salikon on Ylva-Liin ja Liisa omaa kieltä, jota kukaan muu ei ymmärtänyt - eikä Ylva-Lii sanonut Liisaa koskaan Liisaksi, vaan Kultasiskokseen.
Satu on lyhyt, Liisa ja Ylva-Lii ehtivät kuitenkin kokea seikkailun pitkän päivän aikana. Ennen kuin Liisa lähti kotiin, Ylva-Lii kertoi hänelle, että kun Salikonin ruusut kuihtuvat, Ylva-Lii on kuollut. Kyyneleet valuen Liisa ratsasti takaisin Kultaiseen saliin ja palasi kotiin...
Satu on iloinen ja kaunis, sen loppu on yhtä aikaa surullinen ja onnellinen.
Muistakaa poiketa kirjastossa myös lasten- ja nuortenosastolla; muistutelkaa mieliinne niitä kirjoja joita luitte, kun olitte oppineet lukemaan, kun tuntui, että taivas putoaa niskaan, kun se koulun ihanin poika/tyttö oli katsonut teitä ruokalan jonossa, kun kokeesta oli tullut kymppi.
Lukemisiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun tulit käymään! Jätä joku merkki itsestäsi, mielellään jotain mukavaa :) En ole mikään kirja-arvostelija, kerron vain tykkäsinkö minä kirjasta vai en ja jos tunnen sinut, saatan osata sanoa, tykkäisitkö sinä :)