Anu Joenpolven Rantakylä -sarjan neljäs osa Helleöitä ja entisiä heiloja tuo Rantakylään tällä kertaa Nellin.
Nellin eno Pauli on joutunut sairaalaan tutkimuksiin ja jonkun täytyy huolehtia niin Tiaisen munista kuin kanoistakin, Jeremias-kukosta ja Virkku-hevosesta.
Nellillä on sopivasti kesäloma ja hän lupautuu viettämään sen, tai ainakin osan siitä, Rantakylässä, ei kai eno kauaa sairaalassa viivy.
Joenpolvimaiseen tapaan kommellukset alkavat jo heti ensimmäisiltä sivuilta, kun ei Nelli tahdo löytää enon taloa, nykyajan tekniikasta, puhelimen karttapalvelusta ei ole apua - sen sijaan enon naapurista Mairesta, jonne Nelli menee apua kysymään, kyllä on. Kesän mittaan monessakin asiassa, Nellin mielestä välillä voisi auttaa vähän vähemmänkin.
Pauli-enon maatila löytyy ja enon kirjoittamien ohjeiden mukaan eläinten hoito lähtee sujumaan hyvin - munien itsepalvelumyynti sujuu hienosti ja muutamien asiakkaiden kohdalla kotiinkuljetus auttaa tutustumaan kyläläisiin. Ja lopulta saamaan osa-aikatyönkin, kun selviää, että eno joutuu olemaan sairaalassa pidempään kuin oli olettanut.
Kesäinen Rantakylä on sattumia ja tapahtumia täynnä; on vilkkusilmäinen hevostallin omistaja, Kahvila Äkkipyssäyksen Valma ja kahvilan yhteydessä toimivan korjaamon Mörökölli-Terho, karaokemestari Leevi.
Kuka jätti juhannusruusun tallin oveen ja kuka kömpi helleyönä Nellin seuraksi telttaan?
Mihin Pauli-eno oli mennyt, kun soitti päässeensä sairaalasta, mutta ettei Nellin tarvitse hakea häntä, kun tuota hän on jo... Missä?
Kuten Riippumaton selailija totesi; kirjailija itse maalla asuvana tietää millaista maalla eläminen on: kaikki tietää kaikkien asiat ja uudelle tulijalle kyllä kerrotaan kaikki tärkeät tiedot. Apua löytyy ja annetaan aina, tai ainakin aina joku tietää jonkun joka tietää jonkun joka osaa tai tekee tai tietää jonkun.
Ja meidän kylällä on yksi asia joka pitää muistaa: jos haluat asian hoidettavan tiettynä aikana, vaikkapa tällä viikolla, se on sanottava. Jos sanot epämääräisen ajan "tulet sitten kun ehdit" - se voi olla vaikka ensi kesänä 😄😄 Mutta oma syy, mitäs annoit niin epämääräisen aikataulun...
Leppoisaa hyvän mielen kesäluettavaa (kuunneltavaa), joka tuo kesän takaisin viileillä sadekeleillä. Seuraava osaa odotellen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun tulit käymään! Jätä joku merkki itsestäsi, mielellään jotain mukavaa :) En ole mikään kirja-arvostelija, kerron vain tykkäsinkö minä kirjasta vai en ja jos tunnen sinut, saatan osata sanoa, tykkäisitkö sinä :)