Vain neljällä yksittäisellä tiedonjyväsellä löysivät "Kirjastowelhot" tämän kaksiosaisen kirjan, jota me sitten antikvariaatista löysimme. Minua kirjat ovat odottaneet puolisen vuotta, mutta nyt on ensimmäinen osa luettu:
Lisa Tetznerin Musta veljeskunta.
Kirjan sankareita ovat 1800-luvulla orjakaupan uhreiksi joutuneet nuoret sveitsiläispojat, jotka heidän perheensä myivät Milanoon nuohoojamestareille apupojiksi.
Kun kaksi orjakauppiasta ja kaksikymmentä poikaa ovat soutualuksella ylittämässä Lago Maggiorea, kirjan päähenkilö Giorgio kuulee yhden pojista laulavan hiljaa. Giorgio kysyy, mitä hän laulaa. "Kuuntele":
Kun kaksi orjakauppiasta ja kaksikymmentä poikaa ovat soutualuksella ylittämässä Lago Maggiorea, kirjan päähenkilö Giorgio kuulee yhden pojista laulavan hiljaa. Giorgio kysyy, mitä hän laulaa. "Kuuntele":
"Mä köyhä poikanen
käyn kauas maailmaan.
Puutteessa pyytelen:
Kai leipää annetaan?
Isältä käskyn sain
kodista lähteä.
Ryysyin kulkijain,
tie outo edessä.
Ei sanoin hellivin
haastellut äitikään.
Niin kauan valelsin,
halajan lepäämään.
Saan sijan, pienen niin
kuin kehto lapsuuden,
se uniin suloisiin
pian tuutii poikasen.
Ja peitokseni mun
te multaa heittäkää.
Sain kodin kaivatun,
voin vihdoin levähtää."
Lisa Tetzner
Ennen kuin he pääsevät rantaan, järvellä nousee myrsky, ja vain Giorgio ja ystävänsä Alfredo selviävät - sekä toinen miehistä, Arpinaamainen mies, jonka pojat pelastavat. Vain poikien luullaan selvinneen myrskystä.
He jatkavat Milanoon, tiettyyn kapakkaan, jossa kapakan pitäjä myy heidät nuohoojamestareille.
Milanossa pojat joutuvat kirjaviin ja järkyttäviin valheisiin, mutta vaarojen keskellä he liittyvät yhteen muiden samalta alueelta tulleiden poikien kanssa salaiseksi veljeskunnaksi.
Veljeskunnan piirissä vallitsee pettämätön toveruus.
...loput sitten kun olen lukenut kakkososan... 😉
Liza Tetzner oli saksalais-sveitsiläinen lastenkirjailija, 10.11.1894-2.7.1963
Valitettavasti enempää en osaa kertoa, en löytänyt suomenkielistä wikipedia -sivustoa, saksankieli ei taivu tarpeeksi, enkä tänään luottanut kääntäjäänkään.
Kirjasta pidin, luonnollisesti aika paljon sanoja joita en ollut kuullutkaan, mutta joiden merkityksen ymmärsin asiayhteydestä.
Tähdet: ⭐⭐⭐⭐
Teksti: Lisa Tetzner
Suomentanut: Hannes Korpi-Anttila
Kustantaja: Werner Söderstöm Osakeyhtiö, v. 1956
Sivuja: 207
Suomentanut: Hannes Korpi-Anttila
Kustantaja: Werner Söderstöm Osakeyhtiö, v. 1956
Sivuja: 207
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun tulit käymään! Jätä joku merkki itsestäsi, mielellään jotain mukavaa :) En ole mikään kirja-arvostelija, kerron vain tykkäsinkö minä kirjasta vai en ja jos tunnen sinut, saatan osata sanoa, tykkäisitkö sinä :)