10 helmikuuta 2025

Carlos Ruis Zafón: Tuulen varjo

 Melko lailla vuosi meni tämän Carlos Ruis Zafónin Tuulen varjon lukeminen;
4.2.2024-10.2.2025. Siinä välissä luin ja kuuntelin reilut 60 kymmentä muuta kirjaa, kirjasto on täynnä lukemattomia kirjoja. 

Kirjakauppias Sempere johdattaa kymmenvuotiaan poikansa Danielin erään aamuyön hämärissä Unohdettujen kirjojen hautausmaalle, vannotettuaan ensin, että Daniel ei saa kertoa paikasta kenellekään, ei edes parhaalle ystävälleen. 

Mystinen pyhäkkö Barcelonan vanhan kaupungin sydämessä muuttaa Danielin koko loppuelämän. 
Vanhan paperin, pölyn ja magian keskeltä hän löytää kirjan, kirjan jota ei pitäisi enää olla olemassakaan. Niin kaikki luulevat. Julián Caraxin Tuulen varjo, jonka luettuaan hän alkaa pakkomielteisesti etsimään kirjan kirjoittajaa.

Yli vuosikymmenen ajan Daniel seuraa kirjailijan jälkiä, apunaan ystävänsä - kerjäläinen johon hän tutustui sydämensä särjettyään ja jonka hän järjesti työhön isänsä kirjakauppaan - läpi rakkauden, väkivallan, ystävyyden ja petoksen labyrintin. 
Kunnes Caraxin salaperäinen tarina alkaa pelottavalla tavalla toistua hänen omassa elämässään.

Se, että kirjan lukeminen kesti näin kauan, ei siis suinkaan johtunut siitä, että kirja olisi ollut huono - ehkä paikka paikoin vähän pitkäveteinen, sen myönnän.

Samaa tarinaa kerrottiin useamman henkilön näkökulmasta eikä voinut tietää mikä niistä on oikea; milloin äänessä on kirjan todellinen päähenkilö, milloin muut hänen kauttaan tarinaan kietoutuneet henkilöt. 

Kuten monet tällaiset kirjat, jotka on kirjoitettu monen eri henkilön näkökulmasta, tai toisaalta jotka poukkoilevat ajasta toiseen, minusta tämäkin kirja "pääsi kunnolla vauhtiin" vasta puolen välin jälkeen.


Ehkäpä luen kirjan kuitenkin joskus vielä uudelleen, alusta loppuun ihan yhteen menoon 😊

Carlos Ruis Zafón oli 25.9.1964 Barcelonassa syntynyt kirjailija, joka työskenteli vapaana kirjailijana ja elokuvakäsikirjoittajana Los Angelesissa vuodesta 1994 alkaen kuolemaansa 19.6.2020 saakka. Ennen kirjallista uraansa hän työskenteli useissa mainostoimistoissa.
Tuulen varjo oli hänen ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani, sen jälkeen hän kirjoitti toisen osan Enkelipeli. 
Hän suunnitteli teossarjasta neliosaista, niin että kaikki osat johtavat kuvitteelliseen Barcelonaan. Niin sanotun Unohdettujen kirjojen hautausmaa -sarjan kolmas osa Taivasten vanki ilmestyi 2011 ja neljäs osa Henkien labyrintti vuonna 2016. 


Tähdet:  ⭐⭐⭐⭐

Teksti: Carlos Ruis Zafón
Suomentanut: Tarja Härkönen

Kustantaja: Otava
Sivuja: 637

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun tulit käymään! Jätä joku merkki itsestäsi, mielellään jotain mukavaa :) En ole mikään kirja-arvostelija, kerron vain tykkäsinkö minä kirjasta vai en ja jos tunnen sinut, saatan osata sanoa, tykkäisitkö sinä :)

Maija Kajanto: Kardemummajoulu

  Maija Kajanto , viestinnän ammattilainen, joka ei osaa keittää riisipuuroa, on saanut valmiiksi Kahvila Koivu -sarjan, jonka viimeinen osa...