Heidi Swain: Joulupuun taikaa

 Heidi Swainin Joulupuun taikaa oli kuin olisi lukenut televisiosta tulevia jouluelokuvia. En yllättyisi lainkaan, jos kirja jonain jouluna ilmestyisi elokuvana, niin täynnä lämpöä, huolenpitoa, ystävällisyyttä, mutta myös väärinkäsityksiä, päätöksiä, mielen muutoksia, anteeksipyyntöjä - sitä kaikkea mitä Hallmarkin jouluelokuvat ovat täynnä. 

Mutta juuri sellaista, mitä näin joulun alla on mukava lukea. 

Kun Liza Wynterin yhtiökumppani kukoistavassa ekologisessa kuustenkasvatus ja kokonaisvaltaisia jouluelämyksiä tarjoavassa kuusifarmissa ilmoittaa jäävänsä eläkkeelle, Liza päättää että nyt on hänen mahdollisuutensa päästä riippakiveltä tuntuvasta isän perinnöstä eroon ja toteuttaa omia unelmia: hän myisi oman osuutensa yrityksensä.

Hän matkustaa paikan päälle juuri joulusesongin alkaessa. Vanhojen siteiden katkominen on kuitenkin yllättävän vaikeaa, farmilla tarvitaan apua ja Liza solahtaa kuin huomaamatta mukaan tiiviiseen kyläyhteisöön ja opettelee farmin töitä.
Yhtiökumppanin pojalla Nedillä on suunnitelmia farmin varalle - sekä vastustamattomasti tuikkivat silmät..

Löytääkö Liza sittenkin joulun taian Wynterin joulukuusifarmilta?

Heidi Swain on romanttisen viihteen vakinimiä Isossa-Britanniassa, ja hänen sydämeenkäyvät romaaninsa ovat tuttu näky Sunday Timesin bestsellerlistalla.

Minulle Heidi Swain on ihan uusi tuttavuus, ensimmäinen hänen kirjoistaan. Mukavaa luettavaa, mutta juoni ja lopputulos tuli selväksi jo parin ensimmäisen luvun aikana - aivan kuten tv:n jouluelokuvissakin - kirjan 413 sivua olisi voinut lyhentää varmaan reiluun pariin sataan sivuun ja kaikki se lämpö ja rakkaus olisi silti tullut kerrottua.

Jatkan silti seuraavalla; Täydellisen joulun toiveet.