Voi voi sentään - päivittelyä tännekin

 Moni on kuun vaihteessa tehnyt päivityksen lokakuussa lukemistaan kirjoista, huomasin. Minä en sellaista saa aikaiseksi; niistäkin kirjoista mitä sain lokakuussa luettua kirjoitin jo sitä mukaa kun valmista sain. 

Jottei tämä taas näivettyisi omaan olemattomuuteensa, niin jotain ajattelin kirjoittaa tännekin. 

Aikaisemmin oli jo puhetta (kirjoittelua?) siitä, että mulla on yleensä useampi kirja luettavana tai kuunneltavana, ei nyt ihan yhtä aikaa, mutta vuorottelen niitä sen mukaan mikä on fiilis. 
Ajattelin listata ne, jos vaikka joku niistä jonkun vinkin saisi.

1. No se Volter Kilpi: Alastalon salissa 😄 Sellaiset 12 tuntia vielä. Tunnustan, että aina välillä tahtoo ajatus karata jonnekin, mutta otan vähän taaksepäin, että saan tarinasta kiinni ja keskityn taas - ja mitä pidemmälle kohti loppua mennään, niin.. Uskokaa tai älkää, mutta saattaisin hyvinkin kuunnella sen joskus uudestaan. 

2. Toisena on kuuntelussa Tuija Lehtinen: Klovnin kahdet kasvot. Erja Repo -dekkarisarjan viides ja ainakin toistaiseksi viimeinen osa. Sitä olen kuunnellut vähän huolimattomasti, joudun ehkä aloittamaan alusta. 
Langattomat kuulokkeet ovat kätevät, kun mahtuvat kotelossaan vaikka farkkujen taskuun - käytin maanantaina kampaajaani vähän hyväkseni, kun Mursu kävi sairaalassa, eikä mulla ollut tekemistä. Odottelin sekä ennen että jälkeen oman vuoron kirjaa kuunnellen kampaajan nojatuolissa 😊

3. Kolmantena kuuntelussa on Alfred Emil Ingman: Rimpisuon usvapatsas. Yle Areenassa Nuorten äänikirja kahdesta nuoresta pojasta, Matista ja Jussista, jotka lähtevät selvittämään Rimpisuon usvapatsaan salaisuutta. Kirja on vuodelta 1915.
Jos jostain löytäisin sen hyväkuntoisena kohtuuhintaan, ostaisin sen Mursun kirjahyllyyn.

4. Iltalukemisena on ihan oikea kirja, kannet ja paperiset sivut 🙂
Katriina Huttunen: Mustaa valoa: muistiinpanoja hautausmaalta. 
Kuten kirjasta sanotaan; se on hypnoottinen. Se on kertomus naisesta, jonka tytär on tehnyt itsemurhan ja joka käy päivittäin Hietaniemen hautausmaalla, pitää yllä tulta tyttärensä haudalla, mutta kirjaa muistikirjoihinsa muistiin asioita hautausmaalta. Nimiä, ammatteja..

Hautausmaat, pääasiassa vanhat, ovat aina olleet jollain tavalla kiehtovia ja vaikka tiedän Hietaniemen hautausmaan olevan iso, tuo kirja on saanut mielenkiintoni sitä kohtaan heräämään ja kysyin Pojalta, lähtisikö hän seurakseni käymään siellä. Ei tirkistelläksemme, vaan kunnioittaaksemme sinne haudattuja ja samalla tutustuaksemme historiaan. Tiedän siellä olevan haudattuina myös sukulaisiamme. Sain vastauksen saman tien "Toki". 

5. Myös Torey Hayden: Satutettu lapsi on kesken, mutta se on jäänyt kesken vähän niin kuin.. noh "luen nämä tästä välistä pois ja jatkan sitten". Sen voin ottaa mukaan vaikka reissuun parin viikon päästä tai lukea sitä sitten kun ei ole muuta luettavaa. Se on tällä hetkellä sellainen "varakirja".

Tällainen lista. Television ohjelmatarjonta taitaa tänäänkin olla niin surkea, että jatkan ainakin jonkun kirjan kuuntelua. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun tulit käymään! Jätä joku merkki itsestäsi, mielellään jotain mukavaa :) En ole mikään kirja-arvostelija, kerron vain tykkäsinkö minä kirjasta vai en ja jos tunnen sinut, saatan osata sanoa, tykkäisitkö sinä :)