Lucinda Riley: Orkideatarha

Orkideatarha on toinen lukemani Lucinda Rileyn kirjoittama kirja. Tai oikeammin kuuntelema. 

Kirja ajoittuu nykyaikaan, aikaan ennen toista maailmansotaa ja sen jälkeen. 

Julia Forrester on kuuluisa konserttipianisti. Hän oli onnellinen, kunnes koki julman menetyksen ja josta hän nyt on toipumassa lapsuusmaisemissaan Wharton Parkissa. 
Hänen sisarensa Alicia asuu perheensä kanssa lähellä, huolehtii hänestä ja eräänä päivänä saa ylipuhuttua Julian kartanon huutokauppaan. 

Siellä Julia tapaa Kit Crawfordin.

Elämä kuitenkin jatkuu, sekä Julian että rapistuvan kartanon. Kartanosta löytyy vanha päiväkirja, jonka merkinnät herättävät Kitin ja Julian uteliaisuuden - mitä kartanossa oikein on vuosien mittaan on tapahtunut?

Julia lähtee tapaamaan isoäitiään Elsietä, joka tunnistaa päiväkirjan: se on hänen miehensä Billin päiväkirja, kirjoitettu sodan aikana vankilassa, jossa hän oli yhtä aikaa tulevan kartanon omistajan Harryn kanssa. 

Elsie kertoo Julialle ajasta ennen sotaa, Harryn ja Billyn sotaan lähdöstä ja sodasta paluusta.

Siitä, miten uskollinen Bill oli isännälleen ja ystävälleen Harrylle ja millaisen palveluksen hän teki ystävälleen, kartanon omistajalle Harrylle tämän isän kuoltua. 

Mitä tapahtuu Julialle hänen palattuaan Ranskaan hoitamaan asiansa kuntoon, voidakseen jatkaa elämäänsä Englannissa Kit Crawfordin kanssa? Voiko elämä tosiaan olla niin julmaa, kuin se on ollut?

Nämä kaksi Lucinda Rileyn kirjaa, tämä Orkideatarha sekä Perhosten huone, ovat molemmat paksuja kirjoja, viihdyttäviä, mutta kieltämättä - toistan itseäni - vähän vähemmälläkin "jaarittelulla" kirjoista olisi saanut viihdyttäviä. 

Varsinaisesti kirjan tai kirjailijan vika ei ole se, että ajasta toiseen liikkuminen tekee lukemisesta/kuuntelemisesta hankalaa. On vain meitä, joille se on hankalaa: 
Aloitetaan nykyhetkestä, rauhanaika ennen toista maailmansotaa, nykyhetki, sotaan valmistautuminen, sota-aika kotirintamalla, sodan päättyminen, sodan jälkeinen aika Thaimaassa, nykyhetki, sodan jälkeinen aika Englannissa, sodan jälkeinen aika Thaimassa.. nykyhetki...  Ei varmaankaan mennyt nyt ihan kronologisessa järjestyksessä, kun olin kuunnellut kirjan ja kirja on jo palautunut - mutta ajatus varmaan selvisi: melkoisen sekavaa ja kuulun tosiaan niihin, joille tällaiset kirjat eivät ole ne paras juttu, joten joudun palaamaan usein taaksepäin. 

MUTTA: Älä ihmeessä jätä kirjaa lukematta tuon takia! Tarina oli kaikilta osin kaunis ja koskettava, mutta samalla se myös antoi kuvan siitä, miten toisen maailmansodan aika koettiin Englannissa, miten sota-aika koettiin Thaimaassa. Ne asiat ovat ovat ehkä meiltä jääneet huomioimatta. 

Tähdet:⭐⭐⭐⭐
Teksti: Lucinda Riley
Suomentanut: Tuukka Pekkanen
Kustantaja: Bazar Kustannus
Sivuja: 654

Anneli Kivelä, Pirta Syrjäneva: Katajamäen naapurissa

 Anneli Kivelän Katajamäki -sarja on ollut yksi viihdyttävimpiä kotimaisia sarjoja, joista olen lukenut jokaisen kirjan. Olen elänyt Katajamäkeläisten elämään siitä lähtien kun Minne muutti poikansa Joonan kanssa perimäänsä pieneen mökkiin ja sai ystävältään töitä joita pystyi tekemään etänä. 

Anneli Kivelä - oikealta nimeltään Anneli Seppälä - kirjoitti Katajamäki -sarjaan 16 kirjaa. Katajamäellä sattui ja tapahtui monenlaista, siellä oli monenlaisia ihmisiä, ystäviä ja yhteen hiileen puhaltamista.

Anneli Kivelä on juuri täyttänyt 86 vuotta ja tämän uusimman kirjan, Katajamäen naapurissa, hän on kirjoittanut yhdessä Pirta Syrjänevan kanssa.

Saaga on juuri valmistunut fysioterapeutiksi ja matkalla Karimolle tätinsä Tiinan luokse. Pieni punainen mini pannaan merkille jo Saagan Karimon vierailulla, jolla Tiina-täti vinkkaa, että Honkahoviin ollaan tekemässä uudistuksia ja sinne varmaankin tarvitaan myös fysioterapeuttia - "Soitappa".  
Vielä paremmin Saagan mini huomiodaan valkoisesta pakusta, jonka kanssa yhteentörmäys juuri ja juuri vältetään.
Vähän kuin huomaamattaan Saaga on pakkaamassa tavaroitaan; asunnon vuokrasopimus ja työsopimus on tehty ja vuokraisäntä on hommannut muuttoautonkin: sen samaisen valkoisen pakun, jonka kanssa Saaga oli jo tehnyt aika tarkkaa tuttavuutta. 

Nopeasti Saaga on solahtanut Karimon "seuraelämään"; Marttoihin, kanttorin koiran vahdiksi, veneajelulle pomonsa Jaro Halmion kanssa ja tuon tuostakin pieneen suukopuun Santun, sen valkoisen pakun omistajan kanssa. 
Entinen poikaystävä kaupungista on menneen - tai tulleen - talven lumia, kun Saaga unohtaa sopineensa tapaamisen, ja parin päivän päästä kuulee, että Jere on pedannut jo kesällä Karimolla käydessään, ettei taatusti jää yksin, jos Saagasta tuleekin pesunkestävä maalaisjuntti. 

Ja niin siinä sitten taitaa käydä..vaikka hetken paluu kaupunkiin käykin mielessä, on koti Karimolla sittenkin koti, ja kun Tiilikaisen Urho Katajamäeltä vielä pistää lusikkansa soppaan, taitaa soppa olla valmis. 

Tähdet: ⭐⭐⭐⭐
Teksti: Anneli Kivelä, Pirta Syrjäneva
Kustannus: Karisto
Sivuja: 240

Pirta Syrjänevan kauniit sanat kirjan viimeisellä sivulla saivat minun höpsön silmät kostumaan.

" KIITOS
Lämmin kiitos kirjailija Anneli Kivelälle, joka uskalsi luovuttaa rakkaan Katajamäkensä - vaikkakin vain naapurikylänsä - minuun käsiini.

Pirta Syrjäneva "

Kiitos Anneli Kivelä, että olen saanut elää ja kulkea, nauraa ja itkeäkin Katajamäellä kanssasi.

Eva Frantz: On lähtösi huoleton

Anna Glad -sarjan viides osa, Eva Frantzin On lähtösi huoleton alkaa rapujuhlilla Kristina Ludwigin omistamalla erämaahuvilalla, lähellä kaupunkia, mutta silti "keskellä ei mitään". 

Ystävykset vuosikymmenten takaa; Krisse, Sylvia, Britt ja Hannele ovat kokoontuneet jälleen viettämään rapujuhlia kasvotusten - koronaepidemian vuoksi juhlia ei voitu pitää, nettiyhteydellä juhlat eivät tuntuneet miltään, vaikka sitäkin kerran kokeiltiin..

Syömisten ja juomisten ja hauskanpidon jälkeen lähdettiin vielä kaupunkiin, palattiin takaisin huvilalle nukkumaan - mutta aamulla huvilasta ei herännytkään kuin kaksi: Britt ja Hannele.

Omistaja Kristina Ludwig löydettiin ulkoa porealtaasta murhattuna ja Sylvia oli kadonnut.

Komisario Anna Glad saapuu rikospaikalla ensimmäisenä, mutta koska tutkimuksissa tarvitaan it-osaaja ja hänen puolisonsa Tomas on ainoa joka tehtävää voi hoitaa, on Annan jättäydyttävä tutkimuksista syrjään. 

Annalle sysätään käsiteltäväksi pino rikosilmoituksia joita ei ole "ehditty" käsitellä - näitä selvitellessä löytyy erikoisia yhteyksiä erämaahuvilalle. 
Annan ja Tomaksen pojan Goffen kummisedällä Rolfillakin on tietoa erämaahuvilan historiasta; noidista, lapsenmurhasta..

Kun Anna unohtaa hakea Goffen päiväkodista ja Tomas hoitaa asian hänen puolestaan, ottaa pojan mukaansa käydäkseen huvilalla - siitä alkaa Annan kauhun hetket, mutta myös tapahtumaketjun selviäminen. Vanhaa lapsenmurhaa myöten.

Lukijalle asiat ovat varmaan selvinneet jo aiemmin, ellei ole lukenut kirjaa vanhaan koulutyyliin "hauki on kala, hauki on kala" 😉😊

 

On lähtösi huoleton  on Eva Frantzin viides
Anna Glad -sarjan dekkari ja jostain luin, että haastattelunsa mukaan olisi viimeinen. Mutta tieto on siis "kuulin kun joku oli kuullut, että joku kuullut jonkun kuulleen", että tähän ei nyt välttämättä kannata luottaa. 
Itse toivoisin saavani lukea lisää Anna Gladin tutkimuksista, vaikka ehkä kirjoissa keskitytäänkin vähän turhan paljon ihmissuhteisiin, mutta kirjat ovat silti ihan riittävän "jännittäviä" minulle. 

Eva Frantz on v. 1980 Helsingissä syntynyt perheellinen kirjailija, joka kirjoittaa myös lastenkirjoja.

Kirjoittamisen lisäksi hän toiminut v. 2011 lähtien ruotsinkielisen Ylen Euroviisukommentaattorina.
 

Tähdet: ⭐⭐⭐⭐
Teksti: Eva Frantz
Suomentanut: Ulla Lempinen
Kustantaja:  S & S  (SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS)
Sivuja: 348

Veera Nieminen: Kottikärrykaruselli

Veera Ahlgrén ja Kottikärrykaruselli - kirjailija sai hetkeksi Pöllön päästään pyörälle, tietenkin kun karuselli oli.

Veera Ahlgrén, entiseltä sukunimeltään Nieminen, on kirjoittanut aiemmin kirjat Aviosimulaattori ja Ei millään pahalla. Ensimmäisen kirjan hän kirjoitti ollessaan naimisissa mäkihyppääjä Toni Niemisen kanssa. 
Eron jälkimainingeissa hän kirjoitti toisen kirjansa.

Nykyään hän asuu uusperheensä kanssa ylöjärveläisenä hevostilallisena ja on kirjoittanut hevosyrittäjyyden maailmaan tämän kirjan Kottikärrykarusellli. 

Erikoista minusta vain on se, painetussa kirjassa kannessa kyllä lukee kirjoittajana Veera Nieminen, mutta ainakin Celian mobiilisovelluksessa, Pratsam Readerissa kirjoittajana on Veera Ahlgrén - siksi tämä lyhyt alkuesittely kirjailijasta. 

Itse kirja sitten.
Kuuntelin sen Celiasta sellaisena välipalana, mukavaa kuunneltavaa eikä talli- ja hevoselämä itsellekään ihan vierasta ollut: hevosen selässäkin olen ollut pari-kolme kertaa ja ystävän kanssa tuli käytyä aikuisiällä tallilla useinkin, Omppu oli oikein mukava iso hevonen (en sano mikä, oliko suomenhevonen vai mikä, iso, oikea hevonen kuitenkin 😄)

Katrilla on oma hevostalli, jossa hän omien hevosten lisäksi pitää vuokrahevosia. Hän vetää hevosvaelluksia vähän enemmän ja vähän vähemmän kokeneille ryhmille, niin naisille kuin miehille. 
Vuokrahevoset omistajiin mahtuu yhtä monta ihmispersoonaa kuin hevostakin, ja kaikkien kanssa on yritettävä tulla toimeen.
Elämää ei yhtään helpota, kun serkkupoika ilmoittaa lähettävänsä teini-ikäisen tyttärensä Jennican  ceellä Katrin hoiviin. 
Ja tytön astuttua Katrin elämään, selviää että serkkupojalla on Briteissä oma Barbaransa - eikä hän siis enää aio palata sieltä takaisin.
Katrin elämään puolestaan tipahtaa eräältä hevosvaellukselta Tuukka, mutta ihan suoraviivaista ei elämä hänenkään kanssa loppujen lopuksi tainnut olla. 

Hevosten kanssa kyllä pärjää, ihmisten kanssa on toisin - pohtii Katri.

Ja niinhän se taitaa olla 😊

Kuten sanoin, mukava leppoisa välipala, viihdyttävää kesälukemista vaikkapa keinuun tai nurmikolle! 

Tähdet: ⭐⭐⭐⭐
Kirjoittaja: Veera Nieminen (Ahlgrén)
Kustantaja: Tammi, 2022
Sivuja: 234 

Alan Bennett: Epätavallinen lukija

Pöllön Lukupiirin 3/2025 kirja oli Alan Bennettin Epätavallinen lukija. 

Alan Bennett on Britannian tunnetuimpia kirjailijoita, dramaatikkoja ja humoristeja. Myös näyttelijä. Hän on myös suosittu ääni äänikirjojen lukijaksi. 

Epätavallinen kirjailija on Bennettin ainoa suomennettu romaani. 

Kaikki on koirien syytä - ilman niitä kuningatar tuskin olisi koskaan tutustunut keittiössä työskentelevään Normaniin ja kirjoihin. 

Ennen pitkää koko kuningaskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla, kun kuningatar on kirjansa lukenut ja.. niin, mitä? 

Lisää voit käydä lukemassa Pöllön Lukupiirin blogista:

Pöllön Lukupiiri: Lukupiiri 3/2025 - Alan Bennett: Epätavallinen lukija

Heine Bakkeid: Meren aaveet

Heine Bakkeid, Meren aaveet

Thorkild Aske, pahan puolelle päätynyt poliisi on juuri vapautunut vankilasta. Pidätetty virasta loppuelämäkseen. Vankilan suihkuhuoneen katossa ollut putki ei kestänyt tarpeeksi pitkään, mutta sen verran kuitenkin, että Askelle jäi jonkinasteinen aivovamma. 

Vankilaan johtaneiden tapahtumien jäljiltä on kipuja eikä Aske pärjää ilman lääkkeitä.

Vastuuryhmä, johon kuuluu monen muun ohessa psykiatri, yrittää auttaa, mutta kipuja on liikaa..

Syyllisyyden riivaamana Aske ottaa vastaan erikoisen tehtävän ja lähtee Pohjois-Norjan perukoille etsimään kadonnutta nuorta yrittäjää, Rasmus Moritzenia. 
Tutkimukset vievät Asken vanhalle majakalle, jonka Rasmuksen äiti Anniken oli ostanut pojalleen ja jota Rasmus oli ruvennut korjaamaan. 

Myrskyssä aallot tuovat rantaan ruumiin - joka ei ole Rasmus. Avunpyyntö paikalliselle poliisille käynnistää pelottavan, kammottavan ketjun. 
Kuka oli sukelluspukuun pukeutunut hahmo joka katosi mereen, kun Aske soitti poliisille? Missä ovat poliisit joiden piti hakea Aske majakkasaarelta? 

Löytyykö Rasmus - mitä hänelle on tapahtunut?

Asken tehtävän lisäksi palataan hetkiin mitä tapahtui ennen kuin hän joutui vankilaan ja miksi Anniken turvautuu juuri häneen Rasmuksen löytämiseksi.

Kirjassa kuvatut väkivaltaiset kohtaukset tuntuivat välillä vähän liiankin hurjilta, mutta ei kirjan lukemista silti kesken voinut jättää. 

Sympaattinen päähenkilö, kaikesta omalaatuisuudestaan huolimatta.

Heine Bakkeid, s. 1974, on Pohjois-Norjasta lähtöisin oleva kirjailija jonka Thorkild Aske -sarjan ensimmäinen osa Meren aaveet on. 

Sarjan seuraavat osat ovat Paratiisin kutsu, Nuku lapsi armaani ja Haudattu salaisuus. Uusin osa Kuoleman lautturi ilmestyy 6/2025. 

Tähdet: 📚📚📚📚

Teksti: Heine Bekkeid

Kääntäjä: Jonna Joskitt-Pöyry
Kustannus: into

Sivuja: 335

Huhtikuussa luetut

 Ja taas on kuukausi kulunut. 
Jos puhun ihan totta, niin alla olevista viidestä kirjasta olen huhtikuussa lukenut vain kolme; Joonaanmäen valaat kuuntelin Celiasta kirjoittajan itsensä lukemana ja sitä todellakin suosittelen - kirja on kuulemma hänen itsensä lukemana niissä äänikirjapalveluissa joista Lukupiiriläiset olivat sitä kuunnelleet.

Heine Bakkeidin Meren aaveet on ollut sellaista "väliaikalukemista"  pari-kolme kuukautta eli aina kun ei ole ole ollut kirjaston kirjaa luettavana. Kirjastosta kun tuli vuoden vaihteessa varattua melkoinen läjä kirjoja ja ne tulivat sillä lailla sopivasti, että sain ne kaikki luettua ilman, että tarvitsi turhaan kiirehtiä tai palauttaa kesken (pikalainat). 

Nyt on paussi varatuissa kirjoissa ja oli aikaa lukea Meren aaveet loppuun ja ehkäpä jatkan seuraavalla osalla..
Mutta tässä siis huhtikuun luetut:

A. W. Yrjänä: Joonaanmäen valaat - seikkailukertomus 📚📚📚📚📚 (Lukupiiri kirja)
Linda Olsson: Sisar talossani 📚📚½
Kate Thompson: Vihreän saaren laulu 📚📚📚📚
Alan Bennett: Epätavallinen lukija 📚📚📚 (Lukupiiri kirja)
Heine Bakkeid: Meren aaveet 📚📚📚📚

Alan Bennettin Epätavallinen lukija on Pöllön Lukupiirin toukokuun kirja; ehdin saada sen meidän kirjastosta hyvissä ajoin vappuviikolla ja kun viikko oli kovin hiljainen, ehdin lukea kirjan huhtikuun puolella. 
Ihan vain jos joku lukupiiriläinen täällä piipahtaa 😊 Aikaa lukemiselle siis on vielä vaikka kuinka ja paljon. 

Tervetuloa mukaan/tutustumaan Pöllön Lukupiiriin